Ihan paras aamu-, ilta-, väli- tai treenipala!

Raakatattari-marja-jogurtti:
Tämä on yksinkertaisesti koukuttavan hyvää, makean himoon, jumpan jälkeen tai muuten vaan terveelliseksi jälkiruoaksi arkena. Jee, pian on taas ilta ja saan väsätä muumikulhollisen tätä ihanuutta... :)

Raaka-aineet:
Pari desiä 10% rasvaa sisältävää turkkilaista luomujugurttia
reilu desi metsämarjoja
vajaa desi suuria luomukaurahiutaleita tai pari teelusikallista leseitä
2 kuivattua luomutaatelia pilkottuna
vajaa kourallinen itserouhittuja pistaasipähkinöitä
pari ruokalusikallista raakoja tattarisuurimoita
teelusikallinen kotimaista luomuhunajaa

Kikhernepataa ja spelttiä

Todellista kaapintyhjennysruokaa. Maistuvaa, lämmittävää, ihanaa. Tästä tulee hyvä olo kaikin puolin. Nopeeta ja edullistakin. Erityisen ravitsevaa runsaan sipulien, tomaatin lykopeenin, papujen ja kikherneiden proteiinien, speltin hyvän hiilihydraatin ja rypsiöljyn ja hampunsiemenien hyvien rasvahappojen ansiosta! Kokeile jo!!

Raaka-aineet:
sipuleita paljon ja erilaisia (puna-, kelta-, salotti- ja valko-)
selleriä, purjoa yms
tomaattia paljon ja erilaisia (kaltattuja tölkissä, pyrettä, tuoreita ja auringon tai uunin kuivattamia)
kikherneitä ja papuja (tölkissä tai kuivattuja, liotettuja ja keitettyjä oman maun mukaan, tässä kikherneitä, valkoisia isoja papuja ja kokonaisia hampunsiemeniä)
rypsiölyä
suolaa, pippuria, persiljaa

Keittotaito:
Hauduttele tomaattikastikepohja öljystä, sipuleista, selleristä, lisää kaltatut purkkitomaatit, pyrettä, mausteet ja lopuksi kikherneet, pavut yms. Tarjoa sellaisenaan, ohran, speltin tai maukkaan leivän kera.

Ihana sesonkimenu!

Muikunmätileipäset
Helppo, ylellinen, herkullinen alkupala toimii takuuvarmasti. Mäti on nyt taas vesien kylmettyä hyvää. Sitä paitsi se on terveellistäkin, siinä on paljon hyviä rasvahappoja! Eikä niin kallistakaan kuin yleensä luullaan, ei sitä kilokaupalla sentään lusikoida. 100g:sta saa jo kuudelle mainiot leivät. Kauppojen pakastealtaista en lähtisi onkimaan, mutta halleista saa raikasta, jopa tuoretta ja alkuperältään tunnettuja herkkupalleroita. Itse pidän eniten pienikokoisesta muikun- ja siianmädistä.

Raaka-aineet:
muutama siivu hyvää ohra- tai spelttileipää (Tuffen Herkku!)
purkki smetanaa
100g muikun tai siian mätiä
punasipulia
vastarouhittua mustapippuria

Keittotaito:
Kokoa leipänen (=pikku leipä), toiset sekoittavat kaikki aineet keskenään ja laittavat leivän päälle. Herkullista. Itse laitan aineet sellaisinaan päällekkäin, niin hyvää sekin.



Hirvipataa ja ohraa

Le Cruesetin mielettömän hyvä vesikansipata tekee tämän mehevän lohduttavan pataruoan kuin itsestään. Joka kerta ihmettelen, kuinka pehmeiksi, muttei ikinä mössöksi, juurekset jäävät, ja kuinka paljon makua niissä onkaan! Liha on aina mureaa, suussasulavaa.

Raaka-aineet:
1 kg hirven paistia
sipuleita (pieniä helmisipuleita, salotteja, valkosipulia kokonaisena ja kuorineen, vain kanta leikattuna pois)
muutama porkkana
metsäsieniä tai kasvatettuja (herkkku, siitake)
voita ruskistamiseen
lihalientä, viiniä, olutta tai vettä
mustapippuria, suolaa, persiljaa

Keittotaito:
Ota liha huoneenlämpöön pari tuntia ennen ruoanvalmistuksen aloitusta. Leikkaa paisti sopiviksi paloiksi, melko suuriksi. Paista palat kuumalla pannulla voissa, mausta suolalla ja pippurilla, siirrä pataan. Myös pannun huuhteluliemen voi kaataa pataan, näin maut eivät mene viemäriin! Lisää porkkanat melko suurina paloina, sipulit kokonaisena, valkosipulista tulee erityisen herkullista kokonaisena. Kypsänä kynnet voi kevyesti puristaa ulos kuorista, nam. Sienet kokonaisina tai halkaistuina, kuivatut ilman liottamista. Lisää neste, joka voi olla mitä vain! Siten että peittyvät. Anna porista kevyesti pari tuntia, tai uunissa 200 asteessa sama aika. Tarjoa keitetyn ohran, speltin tai perunan kanssa.

(Jää)karpaloita ja kuumaa kinuskia
Törkeän hyvä, kirpeä, ja makea jälkkäri. Isoja, mehevän tirskuvia karpaloita saa nyt tuoreina, äkkiä pakastamaan omaa kullanarvoista supermarjaamme! Itse tein jälkyn tuoreista pakastamattomista kapaloista, mutta kevyt tai talven yli kestävä pakastus kyllä laskee marjan happoisuutta, jolloin se on helpompi nauttia. Minäkin popsin nimittäin marjani naama irvessä, :D kinuskista huolimatta.

Raaka-aineet:
puoli litraa karpaloita
2 dl kuohukermaa
vajaa desi sokeria
vajaa desi siirappia
pari rkl voita

Keittotaito:
Kiehauta kerma ja sokerit kattilassa, anna kuplia miedosti n. 5 minuuttia, sekoita koko ajan! Ota kattila pois liedeltä, lisää voi ja sekoita. Kaada karpaloiden päälle ja nauti heti.

Intialaistyyppinen kukkakaali-tofukastke ja spelttiä

Riisin vaihtoehdot jatkuvat. Speltti on vaan niin hyvää ja siitä tulee hyvä olo. Niinkuin tästä koko ruoastakin. Maustettu intilaistyyliin, silti lempeästi. Tofusta en liiemmin välitä, mutta kyllä se tässä toimii. Saattaisin käyttää myös halloumia, kotijuustoa tai vain muita kasviksia tai palkokasveja. Hyvää tulee silti!


Raaka-aineet:
keskikokoinen kukkakaali
maustamatonta tofua
1 tlk kookosmaitoa
pari sipulia, selleriä, purjoa yms
3 kynttä valkosipulia
pala inkivääriä
rypsiöljyä
mausteneilikkaa, currya, jeeraa (juustokuminaa), cayennea, mustapippuria, korianterinsiemeniä, kanelia, kurkumaa
spelttiä
lehtipersiljaa

Keittotaito:
Esikeitä kukkakaalia viitisen minuuttia kokonaisena, valuta vedet pois ja leikkaa melko suuriin paloihin. Jauha kaikki mausteet morttelissa hienoksi mausteseokseksi. (Käytä mieluiten aina kokonaisia mausteita.) Laita puolisen desiä rypsiöljyä pannulle ja kuullota mausteseosta muutaman minuutin. Lisää sipulit, sellerit, inkivääri yms. ja kukkakaali ja käytä siitä myös hyvälaatuisia lehtiosia. Lisää kookosmaito, anna hautua miedolla lämmöllä 10 minuuttia. Sitten huuhdeltu (suolaisuuden vähentämiseksi) ja paloiteltu tofu. Pari minuuttia ja kastike on valmis. Tarjoa keitetyn speltin ja lehtipersiljan kanssa.

Vinkki! Jos teet kastikkeita suuress wokki-pannussa johon ei ole kantta, voit käyttää leivinpaperia kantena! Ota pannun kokoinen pala leivinpaperia, rytistä palloksi ja kastele kylmällä vedellä. Suorista ja laita kevyesti kypsennettävän ruoan päälle. Pitää hyvin kosteuden eikä ruoka pääse kuivumaan liikaa :)

Karjalanpiirakat

Annoin tattaripuurolle uuden mahdollisuuden, kääriytyä ihanaan ruiskuoreen! Karjalanpiirakat olen oppinut tekemään mummini kanssa pienestä pitäen, tosin hieman vielä arkailen tehdä niitä ihan itse. Useimmiten kun edelleen teemme niitä yhdessä, mikä onkin ihanaa. Haluan säilyttää taidon, ja onhan minulla kaksi pientä iloleipuria auttamassa ja oppimassa..

Riisipuuro täytteenä on tietysti hyvää, mutta pehmeä tattaripuuro parempaa, monessa suhteessa! Itse tein piirakat edellispäivän uunipuurosta, joka oli hyvin tiivistä, joten puuro kannattaa hauduttaa pitkään ja hartaasti melko löysäksi. Karjalanpiirakat tuntuvat melko työläiltä tehdä itse, mutta se kannattaa monin verroin. On surullista, että nykyään monelle tämä perinneherkku löytyy pakastealtaasta tai kaupan "omapaistamista" teollisuuspiirakoista. Ainesosaluettelosta löytyy litanja valmistusaineita, joita oikeasti ovat vain ruisjauho, (vehnäjauho), suola ja vesi, sekä täysmaito, riisi (tattari tai ohra) ja voi. Tekemällä oppii!


Keittotaito:
Sekoita 3 dl:aan kylmää vettä 2 dl vehnäjauhoja, lisää hyppysellinen suolaa ja noin 3 dl ruisjauhoja. Itse käytän vain täysjyväjauhoja, jolloin kaulitseminen on hiukan haastavampaa, sillä kuoret repeävät helposti, eikä niistä saa yhtä ohuita kuin jos käyttäisi valkoista vehnää. Vaivaa taikina palloksi, kauli hieman alle sentin paksuiseksi levyksi, ja ota lasilla tai muotilla kuoria. Muista käyttää reilusti jauhoja leivontapöydällä, taikina tarttuu helposti kiinni.



Kauli kuoresta ohut, pyöreä tai hieman soikea ja lusikoi puuroa keskelle tasaisesti. Veteen kasteltu lusikka helpottaa hommaa! Ja sitten paras osuus, jossa tarvitaan pieniä tai isoja apureita. Rypyttäminen!! Tyylejä on yhtä paljon kuin tekijöitä, rumaa piirakkaa ei ole olemassakaan. Itse aloitan keskelta ensin itseeni päin ja sitten keskeltä itsestä ulospäin. Tässä 1-vuotiaani möyhkykädet taikinassa <3 (hän piti raaka-ravinnosta ja ahmaisi piirakan kylmiltään ennen paistoa :)



Ja tässä 4-vuotiaani tehtailee rypyttäjänä määrätietoisesti ja taidokkaasti. Todellinen apu!



Aseta piirakat suoraan uunipellille, sillä korkeassa lämpötilassa leivinpaperi saattaa syttyä tuleen. Paista piirakoita 300 asteessa noin 10-15 minuuttia koosta riippuen. Siirrä vuokaan, ja voitele reilusti voilla, jottei kuori kovetu liian kovaksi. Saa maistaa!

Parhaat karitsa-kaura-kaalikääryleet!

Kaalikääryleet on syksyn parhaita herkkuruokia, varsinkin kun ne on oman mieheni valmistamia. Olenkin tässä jo kuukauden verran toivonut hänen valmistavan niitä, ja jälleen kerran olisi pitänyt tehdä reilusti isompi satsi.. sillä kun niitä alkaa väsätä, samalla tehdastyöskentelyllä saisi herkkupötkylöitä "kaapissa-ei-mitään-ruokaa" -varalle pakkaseen, sillä ne kestävät pakastuksen hyvin ellei mainiosti! Aikaisemmin olemme käyttäneet riisin sijasta ohraa, joka on minusta hieman liian suurikokoista ainakin kokonaisina suurimoina. Hyvää tulee myös bulgurista, joka on tuontivehnää ryynimäisessä muodossa, ei niin hyvä vaihtoehto siis. Toisinaan täytteenä on ollut kuivattuja, liotettuja suppilovahveroita paistettuna yhdessä sipulin kera, mutta tällä kertaa ahvenanmaalainen karitsa sai solmia ihanan makuliiton tuusulalaisten kaurahelmien kanssa. Ja onnellinen se olikin! Lisukkeena ei tarvita kuin luonnon omia punaisia helmiä, puolukoita, sekä ah niin hyvää ruskeaa kastiketta maustettuna kuivatulla nokkosella.

P.s. Kaura toimi kääryleissä loistavasti, mieto pehmeä maku, miellyttävä koko ja pureksittavuus maukkaan karitsan kanssa oli mahtava yhdistelmä!

Raaka-aineet:
0,5 kg karitsan jauhelihaa
iso valkokaali
2,5 dl kaurahelmiä
siirappia
suolaa, mustapippuria
voita vuoan voitelemiseen



Keittotaito:
Keitä kaurahelmet puolessa litrassa vettä noin 20 minuuttia, valuta liika vesi kypsistä helmistä pois. Irrota kaalista lehdet kastamalla se hetkeksi kiehuvaan veteen. Poista lehtiruoti veitsellä. Sekoita täytteeseen kaura ja tuore jauheliha, mausta suolalla ja vastarouhitulla mustapipurilla. Lusikoi täytettä kaalinlehdelle, kääri paketti ensin alhaalta, sitten sivuilta, ja lopuksi tiukka rullaus. Aseta voideltuun uunivuokaan tai -pannuun tiiviisti vierekkäin, kääryleen "avoin lehti" -puoli alaspäin. Pieni loraus siirappia päälle, ja paista 200 asteessa kunnes saavat kauniisti väriä. Tiputa lämpö 150 asteeseen ja jatka kypsennystä. Kokonaiskypsennysaika noin tunti. Tarjoa puolukoiden kanssa.

Ruskea (nokkos)kastike

Raaka-aineet:
50 g suolatonta voita
2-3 rkl täysjyvävehnäjauhoja
0,5 l lihalientä (itse keitettyä)
0,5 l kaalin keitinvettä
suolaa, mustapippuria
pari rkl kuivattua nokkosta

Keittotaito:
Sulata voi paksupohjaisessa kattilassa, paista jauhoja kunnes tulee pehmeän piparkakkumainen tuoksu ja jauhot saavat hieman väriä. Lisää liemi ja keitinvesi, vatkaa huolella. Anna kiehahataa miedolla lämmöllä puolisen tuntia. Mausta suolalla, vastarouhitulla mustapippurilla ja kuivatulla nokkosella!

Tattariuunipuuro ja marjakiisseli

Minulla on ilo ja kunnia saada osallistua Uuden Mustan riisin lähivaihtoehdot -testiin, jossa etsitään kotimaisia, ekologisempia vaihtoehtoja kaukaa tuodulle riisille. Itse olen jo parin vuoden ajan välttänyt ylenpalttista riisin käyttöä (ainoastaan joulun riisipuurossa, karjalanpiirakoiden täytteenä, mikä sekin on aika hullua,ja sushissa) juurikin sen ekologisuuden takia. Tai oikeastaan, myös maun, ravintosisällön ja kotimaisuuden takia. Riisi, jota Suomessa pääasiassa syödään, on kuorittua ja kovasti hiottua, täysin valkoista riisiä, joka kyllä varmaan täyttää mahaa, muttei sitten muuta. Eikä oikeasti riisipussista voi yhtään tietää mistä se pikku-Kiinasta tulee, toisin on kotimaisten, todellisten vaihtoehtojen laita. Parhaimmillaan pussin kyljessä lukee tuottajan nimi yhteystietoineen, puintipäivät ja paljon muuta kivaa ekstraa. Uuden Mustan testissä ovat speltti-, kaura- ja ohrahelmet sekä tattarisuurimot. Käyttäjäkokemuksia voi lukea Uuden Mustan keskustelupalstalta.

Tattarista halusin eka kokeilla perinteistä uunipuuroa, joka hautuu pitkään. Punaisesta maidosta ja ihanan marjakiisselin kera. Vaikka tattarin maku on hyvä, on sen rakenteessa minulla vielä tekemistä, sillä se on melko "liimainen" ja purutuntumaa saisi olla hiukan enemmän. Vaikka perheessämme syödään puuroja laidasta laitaan ja usein kahdesti päivässä, ei tattaripuuro nouse vielä suosikiksi. (Ylivoimanen on kaikkien ruokakuntamme jäsenien mielestä kattilassa 40 min hautunut, rasvaiseen maitoon keitetty spelttipuuro hiutaleista). En anna sen lannistaa, sillä aioin vielä kokeilla kuinka tattarista saisi herkullisen lisän jokapäiväiseen tai -viikkoiseen ruokavalioon. Tattarihiutaleita olen käyttänyt aikaisemmin hyvinkin onnistuneesti erilaisissa taikoissa, joita täälläkin olen esitellyt.

Raaka-aineet:
1 l punaista maitoa
2 dl vettä
2 dl tattarihelmiä
voita vuoan voitelemiseen

4 dl marjoja (puolukkaa, mustikkaa ja mustaherukoita)
1 l vettä
0,5 dl ruokosokeria
vajaa dl perunajauhoja
2,5 dl kylmää vettä

Keittotaito:
Voitele uunivuoka voilla, lisää kaikki puuron ainekset ja sekoita. Kypsennä uunissa 200 asteessa noin 2,5 tuntia. Tunnin jälkeen kannattaa sekoittaa, sillä kuohuva maito tekee pintaan kalvon. Peitä myös foliolla jottei pinta pala.

Kiisseliä varten kiehauta marjat noin vartin verran, siivilöi, ja kaada mehu takaisin kattilaan. Makeuta maun mukaan ruokosokerilla. Tee kiisselille suuruste perunajauhoista ja vedestä, kaada juuri ja juuri kiehuvaan mehuun ohuena nauhana koko ajan sekoittaen. Anna kuplahtaa ja siirrä sivuun jäähtymään.

Kolmen sortin juuresmenu

Kotimaiset juurekset ovat juuri nyt kuuminta sesonkiruokaa, josta on luomun, reilun ja lähiruoan ohella selvästi tullut trendi ruokamaailmassa. Niin sen toki pitäisi raaka-aineita arvostavien syömärien keskuudessa ollakin ihan itsestäänselvänä. Juurekset ovat erityisen maukkaita, ravitsevia, edullisia ja ekologisia. Juurekset eivät ole pelkkää porkkanaa, jota syödään eniten, vaan meidän tulisi käyttää monipuolisesti muun muassa nauriita, lanttua, musta- ja keltajuurta, maa-artisokkaa, retikkaa ja tietysti kaaleja. Tässä menussa pääroolissa ovat palsternakka, punajuuri ja porkkana!

Vihersalaatti palsternakkachipseillä ja paahdetuilla kurpitsansiemenillä



Raaka-aineet:
vihreitä salaatteja
palsternakkaa
kurpitsansiemeniä
hunajamelonia tms
rypsiöljyä, oliiviöljyä, suolaa, pippuria

Keittotaito:
Leikkaa kuorittu palsternakka ohuiksi lastuiksi, pyörittele lastut rypsiöljyssä, mausta mustapippurilla ja paista 225 asteisessa uunissa n. 15 min kunnes saavat hieman väriä ja muuttuvat rapeiksi chipseiksi. Paahda kurpitsan siemeniä kuivalla pannulla pari minuuttia, jotta makua saadaan paremmin esiin. Kokoa salaattiainekset kauniisti lautaselle ja mausta vielä suolahipuilla, pippurilla ja oliiviöljyllä.


Punajuurispaghettia ja vuohenjuustoa




(kuva jäi harmiksi ottamatta, tässä punajuurisalaatti vuohenjuustoleivällä.. vähän sinne päin muttei kuitenkaan, höh!)

Raaka-aineet:
punajuuria
sipulia
siirappia
täysjyväspaghettia
chevre-juustoa
rucolaa tai punamangoldia
oliiviöljyä, pippuria

Keittotaito:
Raasta kuorittu punajuuri (neljälle riittää kaksi isoa punajuurta) karkeaksi raasteeksi, silppua sipuli. Freesaa kevyesti öljyssä pannulla sipulit ja punajuuriraaste, lisää pari ruokalusikallista siirappia ja mausta mustapippurilla. Raaste kypsyy yllättävän nopeasti, vartissa, joten samaan aikaan pastan keitinvesi kiehumaan ja spaghetit kypsymään. Siirrä al dente spagu raasteen joukkoon, sekoita hyvin, jolloin sapgu värjäytyy hurmaavan punaiseksi! Lisää tarvittaessa pari kauhallista pastan keitinvettä, jottei pastasta tule liian kuivaa. Annostele lautaselle, lisää päälle vuohenjuusto muruina, sekä rucola tai muu vihreä. Loraus öljyä ja nauti heti.

Porkkanakakku



Raaka-aineet:
4 luomumunaa
3 dl sokeria
3 dl vehnäjauhoja
5 porkkanaa raasteena
2 tl ruokasoodaa
1,5 tl leivinjauhetta
2 tl kanelia
1 tl vaniljasokeria
1,5 dl rypsiölyä
ripaus suolaa

päällinen:
300 g maustamaton tuorejuusto (täysirasvainen!)
2 dl ruokotomusokeria
puolikkaan sitruunan mehu


Keittotaito:
Vatkaa munat ja sokeri, raasta porkkanat, lisää muna-sokerivaahtoon. Lisää myös kuivat aineet ja öljy, sekoita. Kaada taikina vuodeltuun ja jauhotettuun kakkuvuokaan, paista 190 asteessa noin 45 minuuttia. Kumoa jäähtyneenä. Vatkaa juusto ja tomusokeri kuorrutusta varten. Ihanaa!

Kesä kuvina

Heipähei taasen, kesällä on blogissa ollut hiljaista kun ihanan kuumat päivät menivät niin herkullisen vauhdikkaasti. Kokkailtu, retkeilty ja nautittu on!


raparperipiirakkaa ahomansikoilla...



lohitournedos


suklaamoussea


savustettua nieriää


parsaa grilliin menossa


nokkoskeittoa


ihania kotimaisia kasviksia


salaattia mansikoilla, oliiveilla ja juustolla


brita-kakkua


grillibroiskua


pizzaa slovenialaisittain


Ljubljanan maustekeidas


kinkkua, oljyä, balsamicoja Ljubljanan kauppahallissa


paria sorttia paprikaa Ljubljanan torilla


suomalaisia parhaita mansikoita


savulohileipä


juustoja


perunasalaattia


lihapullia


clubileipiä


ja monta mansikkakakkua! Mitä sinä söit kesällä??

Helle-evästä

Kesäkuu ei ollut sitten helteinen, mutta meinasi silti livistää ohi ilman kirjoituksia.. Keittiössä on taas hääritty ja paljon asiaa olisi, tässä vinkkiä kuuman päivän eväskoriin; tuhti ja maukas retkileipä saa täytteekseen salaattia, rucolaa, mortadella-makkaraa, gouda-juustoa, tomaattia ja suolakurkkua, sekä mausteeksi rouhittua mustapippuria. Oma ihana raparperimehu, joka on pikkuisen kirpeää, sammuttaa janon. Ja jälkkäriksi mansikka-melonisalaattia, kevyttä, raikasta, kesäistä; kotimaisia mansikoita ja värikkään mehukkaita meloneita, päälle hieman minttua, sitruunamelissaa tai vaikka basilikaa!




Keittotaito:
Raparperimehu:
Pilko litran verran raparperia kuorineen pieniksi paloiksi. Mittaa kattilaan 0,7 litraa vettä ja raparperit ja anna kiehua hiljalleen puoli tuntia. Siivilöi mehu ja kaada takaisin kattilaan. Lisää 1 dl sokeria ja anna liueta. Lisää lopuksi puolikkaan luomusitruunan mehu ja jäähdytä. Mehu on mielestäni parasta laimennettuna 1:1.



Ihanaa kesää!

Voi leipä! osa 2

Herkku-voikkarien merellinen jatko-osa! Tai oikeastaan nämä ovat aivan klassikoista keskeisimpiä, nimittäin graavilohileipä ja katkarapuleipä. Tähän kuuluisi myös muna-anjovisleipä, joka tuoreista luomumunista ja hyvistä anjoviksista valmistettuna on perinteinen iltateen suolapala tai voileipäpöydän must. Mutta takaisin katkarapuleipiin.. joita onkin sitten eri versioita vaikka kuinka. Minun originelleihin katkisleipiin tulee pohjalle hyvä vaalea leipä ja voita, hiukan majoneesia, sitten jättikasa juuri kuorittuja katkarapuja (joiden kuorimiseen jopa minulta menee noin tunti..), päälle lisää majoneesia, sitruunaa, tilliä ja pippuria. Ja nälän asteesta riippun myös keitettyä kananmunaa. Toast Skagenissa taas katkaravut sekoitetaan valmiiksi kermaviilin ja majoneesin kanssa 1:1, maustetaan sitruunalla, tillillä ja pippurilla. Toiset käyttävät ehdottomasti vain valkopippuria, mutta minusta mustapippuri toimii paremmin. Kuvan leipä on versio katkarapu-avokadoleipä, jossa katkis-kermaviili-majoneesi seokseen tulee vielä kuutioitua kypsää avokadoa. (Jotka muuten kaupoissa ovat usein harmillisen raakoja. Niitä voi pika-kypsyttää kotona käärimällä hedelmät sanomalehteen ja antamalla olla huoneenlämmössä, pehmenee päivässä parissa selvästi! Tai sitten tsekkaa kaupan luomuavokadot tai ready-to-eat -avokadot (naurettavaa!!!), varsinkin luomuhyllyllä on usein ihanan pehmeitä hedelmiä, jee!)



Meillä syödään graavileipiä muulloinkin kuin jouluna ja juhannuksena, melkeinpä viikoittain. Kunhan graavi on tuoretta, raikasta ja kevyesti suolattua, toimii se miltei minkä hyvänsä ruoan alkupalana. Töölön Kalan graavit ovat ensiluokkaisia, ja ostammekin ne mieluusti sieltä valmiiksi graavattuna. Alle Huovilan ruisvuokasiivu, voita, ohuiksi siivuiksi leikattu kala ja tuore tilli. Nautitaan jääkylmän luomumaidon, oluen, oikean siiderin, Burgundin tai samppanjan kera.

Ihana raparperipiirakka

Hennon vihreistä raparperinvarsista saa vaikka mitä, mutta ensimmäiset saavat oikeuden taipua ihanaan piirakkaan. Seuraksi piti tehdä kunnon vaniljakastike, mutta vaniljatanko unohtui, eikä sitä voi millään korvata, joten lähikaupan vaniljakermajäätelö sai toimia tässä oksaalihapon laannuttajana.



Piirakan pohja tehtiin spelttijauhoista ja tattarihiutaleista, eikä valkoista vehnää käytetty lainkaan. Tuloksena erittäin maukas ja ravitseva pohja, jota tulen tekemaan yhä uudelleen ja uudelleen...



Raaka-aineet:

200g voita
2,5 dl sokeria
n. 4 dl spelttijauhoja
n. 2 dl tattarihiutaleita
luomumuna
500g raparperia
3 rkl perunajauhoja

Keittotaito:
Kuori raparperit ja pilko kulhoon. Lisää noin 2dl sokeria ja perunajauhot, sekoita ja anna mehustua. Tee pohja: vatkaa voi ja noin 0,5dl sokeria haarukalla pehmeäksi vaahdoksi, lisää jauhot ja hiutaleet, sekoita. Lopussa kun taikina alkaa muodostua, lisää muna. Lisää jauhoja, kunnes taikinasta saa käsin muodostettua pallon. Painele taikina voideltuun piirakkavuokaan ja lisää mehustuneet raparperit liemineen. Paista 225 asteessa noin puoli tuntia, kunnes reuna näyttää kypsältä ja raparperit on saaneet kauniin kiillon pintaansa. Tarjoa jäähtyneenä vaniljakastikkeen, kermavaahdon tai kermajäätelön kanssa.

Ime parsaa :)

Parsan ilmestyminen kauppojen hyllyille on kevään ja kesän merkki, ja monet valtaa muutamiksi viikoiksi pieni parsahulluus. Parsaa Hollandaise on tietysti klassikko, tosin vain jos kastikkeen tekee itse. Parsaa ja ilmakuivattua kinkkua on periaatteessa hyvää, täältä vain on erittäin hankalaa löytää kelvollista prosciuttoa. Pohjois-Italiassa parsa-aikaan oltuamme parsaa ja kinkkua tarjottiin löysäksi keitettyjen munien kera. Hyvä kumppani on myös pelkkä voisula, tosin silloin kannattaa varata jotain myös pääruoaksi tai vastaavasti tehdä ruokaisan alkupalan. Parsarisotto on niin viime vuosikymmentä, että minulla ainakin tulee se edelleen korvista, joka paikkaan sitä niin kovin laitettiin (ja laitoin itsekin :) Samasta syystä koko parsa koki hieman inflaatiota, eikä nyt ole ollut kovia hinkuja tuon vihreän ja valkean herkun perään. Kerran kesässä kumminkin, nyt lisukkeena tarjosin mielettömän hyvää savutaimenta (Töölön Kala, saatavilla satunnaisesti) ja päivätuoreista luomumunista (Lentävä Lehmä) munakokkelia. Annos sai 4-vuotiaani kommentit: "Tee tätä uudestaan äiti!", joten ehkä sitä on vielä tehtävä...

Raaka-aineet:
vihreää parsaa
savukalaa
luomumunia
voita
suolaa ja pippuria

Keittotaito:
Munakokkeli:
Varaa vähintään 2 munaa per ruokailija. Riko munat kulhoon ja vatkaa rakenne rikki kevyesti haarukalla. Sulata lusikallinen voita paksupohjaisessa pannussa ja miedolla lämmöllä tai vesihauteessa. Kaada seos pannulle ja hämmennä koko ajan hiljalleen puulastalla. Munakokkeli hyytyy 4 minuutissa sopivan pehmeäksi, vesihaude vie pari minuttia kauemmin. Lopuksi lisää vielä nokare voita tai pari ruokalusikallista kermaa.

Parsat:
Kuori siten, että sulje nuput kämmenen sisään. Leikkää puiset päät pois. Keitä reilussa vesimäärässä noin 4 minuuttia.

Valmisruokaa auringossa 8)

Olin viettämässä kuumaa toukokuista (!) kesäpäivää ihanilla Josafatin Kallioilla, ja sain mahtavan lounaslähetyksen :) Krunikkalaisen Zen Sushin lounasbagin, jääkylmää cokista ja uusimman Allt om Mat -lehden. Take away sushi saattaa usein olla itse sushia tekevälle hmm.. ei niin hyvää, mutta toki kiireessä ja ulkoilmassa ihan maistuvaa paremman puutteessa. Tämä versio oli kuitenkin oikein virkistävä kokemus pitkään aikaan. Sushit eivät olleet valmiiksi pakattuja laatikkoonsa tiskissä, vaan valmistettiin tilauksesta. Kalat olivat ihanan raikkaita, ja ravut maukkaita. Ja mikä parasta, palat ja varsinkin rullat olivat mahtavan isoja!! Zen Sushi palvelee myös Kämp Galleriassa, tulisipa seuraava Kallioon, jookos?!

Voi leipä!

Minun täytyy tunnustaa, että olen aivan heikkona herkullisiin, huolella ja ajatuksella valmistettuihin runsaisiin voileipiin. Voileipä on parhaimmillaan kokonainen ja täydellinen ateria, jonka voi kääriä ihanasti kahisevaan voipaperiin ja napata mukaan, tai nauttia kauniisti lautaselle aseteltuna veitsellä ja haarukalla. Voileipä sopii pikkunälkään ja välipalaksi, eikä hyviä voileipiä tule aliarvostaa juhlatarjottavanakaan. Köyhä ja nuhjuinen kahvilakulttuurimme ei valitettavasti tee oikeutta näille leipäpohjaisille aterioille, sellaisista huoltoasemien ja markettien kovamuoviin pakatuista kolmion mallisista puhumattakaan.. Joten tee itse leipäsi, jos haluat että täytettä on enemmän kuin näön vuoksi reunalla, leipä on muuta kuin pakastettua hiivaa ja vehnäjauhoa tai että kaikki lempiraaka-aineesi ovat sinun valinnan mukaan yhdessä sovussa päällekkäin! Voileipien valmistus vaatii jälleen kerran kunnon raaka-aineet, hieman mielikuvitusta ja runsaasti päällisiä!




Leivän rakentaminen yleensä alkaa sen pääraaka-aineesta, joka voi olla lihaa, leikkeleitä, kalaa, kanaa, juustoja tai kasviksia. Seuraavaksi valitaan leipä ja lisukkeet. Itse käytän pääasiassa täysin hiivattomia ja lisäaineettomia leipiä (Tuffen Herkku!!!), joissa on paljon täysjyväjauhoja ja spelttiä, ja runsas ihana maku ja vähän suolaa. Juureen tehty leipä myös tuntuu vatsassa hyvältä, suosittelen kokeilemaan, eikä paluuta teolliseen leipään ole.. Lisukkeiden tulee tukea pääraaka-ainetta siten, että haukatessa suuhunsa saa jotain raikasta, jotain suolaista, jotain makeaa, jotain rapeaa, jotain pehmeää ja kermaista. Vastakohtia siis. Aivan kuten muutoinkin ateriasuunnittelussa, makujen ja rakenteiden tulee olla tasapainossa. Myös leivissä voi ja tulee käyttää öljyjä, kastikkeita, mausteita, yrttejä jne. Osa raaka-aineista voi olle lämpimiä ja osa kylmiä, tai kaikki kylmiä. Ottakaamme mallia muun muassa smörrebrödeistä, sandwitcheistä, bageleista, toasteista, focaccioista ja muista ulkomaan leipäkavereista. Tietysti rakastan myös leipää vain pelkän voin kanssa, mutta se onkin jo sitten aivan eri juttu... :)


Näissä iltapalaleivissä oli:
ruisleipää
voita
salaattia
maksapateeta
tomaattia
vesikrassia
mustapippuria

ohravuokaleipää
voita
salaattia
villisikasalamia
gryereä
mung-pavun ituja

Sitruuna-marenkipiirakka, ihanan suloisen kirpeän makeaa!!

Sillä aikaa kun kesän ihanat marjat ja hedelmät vasta ovat kasvun alussa ja janoavat vettä, lämpöä, aurinkoa ja pölyttäjiä, voi herkkusuu mutustella ihanan makeaa, kirpeää ja suussasulavaa sitruuna-marenkipiirasta. Onnistuminen on takuuvarmaa ja ohje sikäli ihana, että ainekset ovat melko varmasti jo valmiiksi ja aina kaapissa! Muistahan käyttää vain luomumunia ja luomusitruunaa, sillä molempia tulee paljon. (Tai no ei sitruunaa, mutta itse en halua syödä mitään sitruunan-kuori-lisäaine-piirasta..) Nauti kylmänä!



Raaka-aineet:
POHJA
2,5 dl vehnäjauhoja
1 rkl sokeria
100 g voita
1 keltuainen
2 rkl kylmää vettä

SITRUUNAKIISSELI
2,25 dl vettä
2,25 dl sokeria
4 rkl vehnäjauhoja
5 keltuaista
1 sitruunan mehu ja kuori raastettuna

MARENKI
6 valkuaista
1,5 dl sokeria

Keittotaito:
Nypi jauhot, sokeri ja rasva sekaisin. Lisää keltuainen. Lisää nopeasti kylmä vesi ja sekoita taikina tasaiseksi. Painele taikina piirakkavuoan pohjalle ja kypsennä pohjaa 200 asteessa 10 min.

Mittaa kiisseliä varten kaikki aineet kattilaan ja keitä kunnes sakenee.
Sekoita koko ajan. Kaada jäähtynyt kiisseli piirakkapohjan päälle.

Vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi. Lisää sokeri vähitellen koko ajan
vatkaten. Pursota marenkivaahto kiisselin päälle tai levitä lusikan avulla.

Paista 175 asteessa kunnes marenki on saanut hieman väriä. Tässä vaiheessa
kannattaa vahtia uuninluukulla, sillä marenki saa väriä todella nopeasti.